journalismi

Mitä journalismi tarkoittaa?

Journalismin tehtävänä on kerätä, varmentaa ja eritellä joukkoviestimien avulla esitettävää tietoa. Tämä esitettävä tieto voi olla vaikka uutisten muodossa. Journalismi keskittyy erityisesti yhteiskunnallisesti tärkeisiin, kiinnostaviin ja ajankohtaisiin asioihin sekä ihmisiin. Journalistit eli toimittajat harjoittavat journalismia. Journalismi on riippumatonta julkaisumuodosta. Tosin nykypäivänä huomaa usein tehtävänjaon verkko- ja printtijournalismin välillä. Journalismiin yhdistetään monia eri alalajeja. Näitä alalajeja ovat esimerkiksi talous-, tiede-, kuva-, kulttuuri- sekä viihdejournalismi. Tutkiva journalismi luetaan myös yhdeksi alalajiksi. Journalisteilta odotetaan lähdekriittisyyttä ja totuudenmukaista sisältöä. Heidän tulee noudattaa tiedollisia ja eettisiä normeja, jotka velvoittavat jaetun tiedon oikeellisuuteen.

Propagandaa ja lobbausta kutsutaan usein virheellisesti journalismiksi. Propaganda on pyrkimystä vaikuttaa toisen mielipiteeseen. Lobbaus on erilaisten eturyhmien pyrkimystä epävirallisesti vaikuttaa poliitikkoihin ja päättäjiin. Journalismi ja lähdekritiikki kuuluvat yhteen.

Lähdekritiikki on yksi hyvän journalismin tunnusmerkeistä

Lähdekritiikki tarkoittaa itse tietolähteen ja sen käyttökelpoisuuden arviointia. Siinä mietitään, että miksi jokin teksti tai puhe on alun perin tehty. Mikäli tekijää ei kaikista yrityksistä huolimatta ole saatu selville, on kyseinen tietolähde epäilyttävä.

Huolellista lähdekritiikkiä on sanottu jopa journalismin elinehdoksi. Lähde tulee tarkistaa aina vähintään kahdesta toisistaan riippumattomasta tahosta, jotta sitä voi pitää luotettavana. Lukijat odottavat saavansa ajankohtaisia uutisia nopeasti, mutta tiedon todenperäisyys tulee kuitenkin aina varmistaa. Julkisen sanan neuvoston mukaan virheet on korjattava välittömästi niin, että oikaistu tieto kattaa virheellisen tiedon saaneen yleisön mahdollisimman tarkasti.

Disinformaation merkitys yhteiskuntaan

journalismi

Kaikki media ei ole journalismia ja siitä saakin aina välillä muistutuksen lukiessaan virheellistä tietoa sisältäviä lehtikirjoituksia. Disinformaatio on tarkoitushakuisesti levitettävää manipuloitua ja epätarkkaa informaatiota. Yleensä valeuutiset perustuvat oikeisiin uutisiin, mutta niissä on faktat muutettu niin, että ne sopivat tekijöidensä tarkoitusperiin. Tällaisissa yhteyksissä on journalistin vastuulla tarkistaa kirjoittamiensa tekstien faktat.

Väärien tietojen avulla halutaan esimerkiksi lisätä epäluuloa päättäjiä kohtaan ja siten vaikuttaa päätöksentekoon Suomessa tai muissa maissa. Valheellista tietoa levittämällä jokin luotettava toimija saadaan vaikuttamaan epäluotettavalta. Valeuutisilla on mahdollista saada aikaan joukkohysteriaa ja heikennetään kansalaisten turvallisuuden tunnetta. Esimerkiksi Pirkanmaa ja useat muut maakunnat ovat järjestäneet avoimia webinaareja, joissa käsitellään disinformaatiota ja sen vaikutusta yksilö- ja yhteisötasolla.

Millaista on hyvä journalismi?

Tällä sivustolla Hämeenkyrön sanomat ottaa kantaa siihen, millaista on hyvä journalismi. Hyvän journalismin ehdoton edellytys on edellä mainittu lähdekritiikki. Journalisti saa kieltäytyä laittomasta tai etiikan vastaisesta tehtävästä. Tiedot pitää hankkia avoimesti, joten toimittajan pitää mainita ammattinsa haastattelemilleen henkilöille. Haastateltaville henkilöille pitää antaa mahdollisuus lukea teksti ennen julkaisua ja halutessaan he voivat kieltää materiaalin käyttämisen. Mikäli käsiteltävä asia on arkaluontoista, on toimittajalla mahdollisuus pitää lähteensä salaisena.

Faktojen avulla ihmiset pystyvät helpommin ymmärtämään todellisuuden sekä muodostamaan niistä oman mielipiteensä. Hyvä journalismi antaa lukijoille totuudenmukaisia ja luotettavia faktoja, sillä ihmisillä on oikeus tietää totuus. Mikäli toimittajat toimivat oman ohjeistuksensa ja ammattietiikkansa edellyttämällä tavalla, voi lukija luottaa tiedon oikeellisuuteen. Lukijan kannattaa silti itsekin olla kriittinen siinä, mitä tietoja hän uskoo todeksi.